Taidetta, kulttuuria, kierrätystä ja yhteistä kivaa tekemistä. Kurkkaa kalenteria ja tule mukaan toimintaan! SiMassa jäsenet ovat myös aina tervetulleita ehdottamaan toimintaa ja järjestämään sitä yhdessä hallituksen kanssa.
Haluatko tietää, kuinka tv-ohjelmat syntyvät? Lähde SiMa:n kanssa opastetulle kierrokselle Pasilan Yle-keskukseen torstaina 28.11. klo 15. Kierroksen kesto on noin tunti. Kierroksella tutustutaan mm. tv-studioihin, kuunnelmastudioihin, puvustoon ja rekvisiittaan. Retki on maksuton, Siman kautta ilmoittautuminen vain jäsenille.
Paikkoja on rajoitetusti ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu siperian.martat(at)gmail.com viimeistään 22.11.
Kuva: Ylen arkisto https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/29408139182/
SiMan vuosittainen kesämatka on tänä vuonna jo toukokuussa, sillä matkakohteessa on kuumat oltavat! SiMa lähtee Riihimäelle tutustumaan lasinpuhallukseen – ja kaikki halukkaat saavat myös itse puhaltaa lasia!
Kesämatka suuntautuu Mafka&Alakosken luo, tarkoituksena on vierailla suljetussa ja hylätyssä lasitehtaan pääkonttorissa kuullen juttuja menneiltä suuruudennajoilta salaperäisessä tehdasrakennuksessa. Tämän lisäksi kukin saa halutessaan suunnitella ja itse puhaltaa lasitaidetta!
Matkaamme Riihimäelle lauantaina 25.5. Päivä tulee jonkin verran muokkautumaan osallistujamäärän mukaan koska vain yksi kerrallaan voi lasia puhaltaa. Kustannuksia osallistujalle tulee tehdaskierros+lasinpuhallus, ruokailu sekä matka Riihimäelle.
Tehdaskierros kustantaa 10 €/hlö ja lasinpuhallus joko 30 tai 85 €, riippuen halutun lasiesineen koosta. (Mikäli osallistujia tulee yli kymmenen, suurempaa lasiesinettä ei välttämättä ehdi jokainen puhaltaa.)
Jos lähdet mukaan, ilmoittaudu mukaan SiMa-mailiin 17.3 mennessä. Ilmoittautuminen on sitova! Päivän tarkka kulku ja aikataulu kasataan kun osallistujat ovat selvillä. Matkaan kannattaa varata kuitenkin koko päivä. Kesämatka on suunnattu vain SiMan jäsenille.
Tervetuloa!
Pauligin historia on kiehtova kurkistus suomalaiseen historiaan – ja tietysti ennen muuta suomalaisen kahvin ja kahvinjuonnin historiaan. Juhla-Mokan ja Paula-tytön tuntevat kaikki, mutta Paulig on paljon muutakin. Gustav Pauligin kahvipaahtimo oli ensimmäinen Pohjoismaissa – ja yhä lähes 1% kaikesta maailman kahvista paahdetaan juuri Pauligilla. Ja kuinka ollakaan, suomalaiset juovat ylivoimaisesti eniten kahvia koko maailmassa. Mutta Pauligin myydyin tuote ei kuitenkaan ole kahvi.
Siperian Martat pääsivät tutustumaan Pauligin kahvitehtaaseen, yleisöltä suljettuun huippukiinnostavaan museoon – ja saivat tietysti kahvia juodakseen, itsensä Paula-tytön tarjoilemana.
Pauligin ikoninen kultainen kahvikuppi. Valmistettu tilauksesta vain Pauligille.
Pauligin historia alkaa vuodesta 1876, jolloin Saksasta Suomeen tullut Gustav Paulig perusti oman yrityksen. Elintarviketeollisuus oli Suomessa vielä aivan alussa. Vuonna 1904 Gustav Paulig perusti Pohjoismaiden ensimmäisen kahvipaahtimon Helsinkiin. Gustav Paulig oli visionäärinen liikemies: kahvinpavut oli siihen aikaan tapana ostaa raakana, kilotavarana, ja paahtaa itse kotona. Paulig toi ensimmäisenä markkinoille kuluttajapakkauksiin pakatun, valmiiksi paahdetun kahvin – ensin papuina, mutta pian jo valmiiksi jauhettuna. Se osoittautui menestykseksi.
Gustava Pauligin kuoltua hänen vaimonsa Bertha Paulig toimi Pauligin toimitusjohtajana 12 vuotta. Hän lienee ollut yksi Suomen ensimmäisistä naispuolisista toimitusjohtajista – eikä pioneerin tehtävä aina kovin helppo ollutkaan.
Yrityksenä Paulig ymmärsi myös brändäämisen päälle, pakkausten ulkoasulla ja tuotteiden nimillä oli väliä. Yhä edelleen kaupasta löytyy Juhla-Mokkaa ja Presidenttiä, jotka molemmat kehitettiin jo vuonna 1929. Ja kyllä, nykyiset Juhla-Mokka ja Presidentti -sekoitukset pidetään yhä niin lähellä alkuperäisiä kuin mahdollista. Juomme siis samanmakuista kahvia kuin jo isomummo aikoinaan. Myös laatu oli Pauligille tärkeä: Paulig alkoi ensimmäisenä Euroopassa merkitä kahvipaketteihin päivämäärät tuoreuden osoittamiseksi.
Huomio, kelpaisiko Maine? Kaikki kahvisekoitukset eivät enää ole nykypäivän kuluttajalle tuttuja.
Paulig on kuitenkin paljon muutakin kuin kahvitehdas. Jo varhain Pauligilla oli myös muita tuotteita: vuonna 1942 Paulig avasi Herttoniemeen Pohjoismaiden ensimmäisen pakastetehtaan. Muistaako joku vielä Pauligin jäätelöt ja muut pakasteet? Nykyisin Paulig ei enää myy pakasteita, mutta sen sijaan esimerkiksi kaikille tutut Santa Maria -mausteet ovat Pauligin. Ja se Pauligin myydyin tuote (joka ei ollut kahvi) – tortillat.
Pauligin Topsy! Kuka muistaa vielä?
Lopulta pääsemme myös itse kahvitehtaaseen, Pauligin huippumoderniin paahtimoon. Kahvipakettien taivallusta liukuhihnoilla voisi katsella zen-henkisesti tuntikaudet. Alan moderneinta huipputekniikkaa käyttävä paahtimo on ympäristöystävällinen ja siellä valmistuu vuosittain noin 100 miljoonaa kahvipakettia Suomeen ja vientimarkkinoille.
Entä juommeko me suomalaiset tosiaan maailman huonointa kahvia? Emme juo, kiistää Paula-tyttö. Vaaleapaahtoinen kahvi on aina laadukkaampaa, sillä sen makuvirheitä ei voi peittää paahtamalla. Toisaalta vaaleapaahtoinen kahvi vaatii puhtaan veden: huonolaatuinen vesi maistuu kahvissa. vaaleapaahtoinen kahvi on tulossa muotiin muualla maailmassa- mutta Suomessa ollaan nyt ihastuttu tummapaahtoiseen.
SiMa kiittää: kahvitehdasvierailu oli kiehtova ja taisimme kysymyksillämme pidätellä Paula-tyttöäkin yli sovitun kellonajan.
Kahvia on myyty myös tulojen hankkimiseksi hyväntekeväisyyshankkeille.
Helsingin Roihupellossa toimii perinteinen Helsingin Villasukkatehdas, joka tekee villasukkia niin kuin niitä aina on tehty, perinteitä kunnioittaen, ammattitaidolla ja ylpeydellä.
Tehdas on pieni ja vanhanaikainen, juuri oikealla tavalla. Täällä syntyy laadukkaita ja käytössä kestäviä suomalaisia sukkia.
Aikamatka 1950-luvulle
Villasukkatehdas on kännykkä- ja tietokonevapaata aluetta. Tehtaassa keskitytään tekemään maailman parhaita villasukkia, ilman keskeytyksiä, kännykän piippauksia tai muita häiriöitä. Seinällä on jokaisen työpäivän työjärjestys taukoineen. Työntekijöiden hyvinvointi on tärkeää.
Tehdas on sisustettu kodikkaasti vanhoilla huonekaluilla, putkiradioista kuunnellaan työpäivän aikana ohjelmaa. Patruunan työhuone on komeasti kalustettu – erityisesti vierailijoita ilahdutti arvokkaan kaappikellon juhlalliset lyönnit: viisi kumeaa lyöntiä: tutustumiskierros voi alkaa. Mutta ensin kahvia ja herkullisia piirakoita!
Kuva: Leena Rintala
300 sukkaa joka päivä
Tehtaassa valmistuu joka päivä 300 sukkaa. Yhden sukan tekemiseen kuluu 45 minuuttia. Pienessä tehdassalissa kutomakoneet kutovat sukkaa konemestarin tarkassa valvonnassa. Vuosikymmeniä vanhat koneet kaipaavat päivittäistä huolenpitoa – mutta niinpä ne yhä toimivatkin moitteettomasti.
1920-luvulla suunniteltuisiin koneisiin asennettiin sähkömoottorit jo 50-luvulla, mutta periaatteessa koneet voisivat toimia kokonaan ilman sähköäkin. On pakko ihailla koneiden yksinkertaista nerokkuutta – hyvin suunniteltu kone kutoo laadukasta ja kestävää, ja itse kone kestää aikaa ja kulutusta, jos jokin osa hajoaa, koneen voi aina korjata.
Villasukkaa tulossa. Kone neuloo koko sukan: varren, terän ja kantapään. Äänestä kuulee, koska on kantapään vuoro.
Sitä paitsi kaikilla koneilla on nimi! On Maija ja on Viljo… Konemestarin tarkka korva kuulee heti jos jonkun koneen neula katkeaa tai kone kaipaa huoltoa.
Eettistä ja ekologista
Sukat kudotaan eettisesti kasvatetusta villasta, karstavillalangasta, joka kehrätään vuosikymmeniä vanhan sekoitusreseptin mukaan. Villasukkaa kudottaessa ei periaatteessa mitään jää yli ja mene roskiin. Pieni viipale ylimääräistä materiaalia menee askartelukäyttöön ja esimerkiksi nallekarhujen täytteeksi.
Ja itse sukat ovat kulutusta kestäviä, todellinen investointi lämpimiin varpaisiin pitkäksi aikaa.
Jos jokin osa koneesta menee rikki, se korjataan. Näin koneet kestävät sukupolvesta toiseen.
Suomi 100 vuotta
Villasukkatehtaassa on juhlavuosi huomioita ja sen kunniaksi voi sukkansa tilata tänä vuonna myös pienellä suomenlipulla koristeltuna.
Remu Aaltonen ja villasukat
Helsingin Villasukkatehdas on tehnyt historiaa myös tuottamalla oheisen videon Remu Aaltosen kanssa. Remu on myös lahjoittanut tehtaalle antiikkisängyn – siltä varalta, että tehtaan työntekijöistä joku kaipaisi joskus torkkutaukoa. Lämpöiset villasukat jalassa.
Lämpöä syksyyn! Helsingin Villasukkatehdas on perinteinen, vanhoja työtapoja kunnioittava tehdas Roihuvuoressa (Holkkitie 14, 00880 Helsinki). Tutustumme Helsingin Villasukkatehtaaseen keskiviikkona 4.10. klo 17.00 alkaen. Ilmoittaudu 26.9. mennessä sima-mailiin. Paikkoja on rajoitetusti!
Lue lisää hurmaavasta villasukkatehtaasta: helsinginvillasukkatehdas.fi
Kuva: Villasukkatehdas
Juhlamokka on kaikille tuttu – mutta mitä muuta kuuluu kahvien maailmaan Pauligilla? Tule ottamaan selvää simalaisten kanssa.
Vierailemme Pauligin huippumodernissa kahvipaahtimossa Vuosaaressa (Satamakaari 20, 00980 Helsinki) torstaina 26.10. klo 16.00-18.00.
Vierailu sisältää yritysesittelyn, kahvitarjoilun, tuotantokäytävä- ja museokierroksen.
Ilmoittaudu simamailiin 18.10. mennessä. Ilmoita samalla mahdollinen erikoisruokavalio.
Kuva: Paulig
SiMan syksy on taas täynnä mukavaa yhteistä tekemistä.
Muistattehan, että SiMassa jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita järjestämään mukavaa yhteistä tekemistä toinen toisilleen! Jos tarvitset järjestelyapua tai ideoita*, voit aina olla yhteydessä SiMan hallitukseen: tehdään yhdessä ihana syksy.
* Kutsu meidän kylään työpaikallesi. Osaatko kokata? Järjestetään omin voimin ruokakurssi tai rento kokkausilta. Tekisikö mielesi yhdessä leffaan tai teatteriin? Kaikki ehdotukset otetaan ilolla vastaan. Oletko aina halunnut kokeilla uutta urheilulajia? Tai uutta käsityöniksiä? Tai ehkä olet itse keksinyt jonkin uuden hauskan jutun, jonka voisit opettaa muille? Tai tekisi mielesi mennä metsään sieniretkelle? Tai ehkä haluaisit päästä tutustumaan johonkin yritykseen?
Aurinkoisena toukokuun päivänä kelpaa maistella jäätelöä. SiMan testiryhmä sai eteensä kuutta eri makua – ja vielä bonuksena maistiaisen tomaattijäätelöstä.
Samalla kuultiin jäätelöntehtailijan arjesta – ja opittiin uutta ja mielenkiintoista.
Jäätelönteko on teknisempää kuin voisi kuvitella. Jäätelötehtailija pääsee – tai joutuu – maistelemaan herkkuja joka päivä, mutta jäätelönteko on myös laskutoimituksia laskutoimitusten perään; herkulliset reseptit syntyvät vain mittaamalla eri ainesosien suhteet ja kokeilemalla mikä toimii..
Suomalaisille pitää aina olla tarjolla ainakin suklaata, vaniljaa ja mansikkaa. Lisäksi Jädelinon asiakkaat rakastavat ehkä vähän yllättäenkin pistaasia ja kookosta; jotkut asiakkaat kääntyvät ovelta jos kuulevat lempimaun loppuneen siltä päivältä.
Yhteensä Jädelinon reseptivalikoimaan on karttunut jo yli 200 jäätelömakua: niistä on kuitenkin päivittäin tarjolla vain pieni osa, n. 15 eri makua. Aamulla tehtaassa syntyy jäätelöä tilanteen mukaan ja fiilispohjalta, etukäteen ei voi olla varma mitä makuja sinä päivänä tulee tarjolle.
Jädelinon herkut syntyvät aina tuoreista raaka-aineista, kotimaisista niin pitkälle kuin mahdollista: mustikat, puolukat, maito tai raparperi ovat takuulla suomalaisia, mantelit tai mango tuodaan ulkomailta, mutta laadusta ei koskaan tingitä.
Laatusyistä Jädelino ei tee laktoositonta jäätelöä – paitsi koirille. Jädelinolla on oma laktoositon ja vähäsokerinen vaihtoehto koira-asiakkaille. Ihmisasiakkaille ei laktoositonta tehdä – mutta ei hätää, sillä valikoimassa riittää kokonaan maidottomia vaihtoehtoja ja myös vegaaneille sopivia.
Mistä maidoton jäätelö siis tehdään? Jädelinossa se tehdään vedestä ja parhaista raaka-aineista. Eikä maun perusteella maallikko voisi ikinä arvata, ettei herkussa ole pisaraakaan maitoa tai kermaa.
Yllättäen Jädelinon maito- tai kermajäätelötkään eivät ole ollenkaan niin rasvaisia, tai sokerisia, kuin “kaupan jäätelöt”. Jädelinon herkkuja ei ole tarkoitus säilyttää viikkokaupalla pakastimessa, vaan ne kuuluu syödä tuoreena, parin päivän sisällä. Siksi niihin tulee vähemmän sokeria eikä lisäaineita tarvita.
Entä mitkä maut olivat simalaisten mieleen? Ainakin pistaasi, kookos, suolainen manteli, italialainen vanilja, inkivääri ja mansikka. Siis kaikki. Vain bonuksena tarjoiltu erikoisuus, tomaattijäätelö, ei oikein maistunut kenellekään – eikä se kuulemma ole jäätelötehtailijankaan makuun.
Kolme jäätelöfaktaa:
Jädelinon jäätelöä saa vain jäätelötehtaan omasta kahvilasta. Kannattaa käydä.
http://www.jadelino.fi
siperianmartat.fi 