Siperian Marttojen järjestämällä kahvikurssilla opimme paljon; mm. että kahvimyllyn on oltava kivillä hierova eikä mikään teräleikkurimalli, kahvi kuolee kun se jauhetaan (nyyh!) ja että jo muinaiset nomadiheppulit pyörittelivät kahvimarjoista energiaa antavia Red Balleja.
Paikalla olleet kurssilaiset totesivat hyvän kahvin olevan kerrassaan parempaa kuin huono kahvi ja että vietnamilainen kahvi on namskis. (Se on espressoa johon laitetaan lusikallinen kondensoitua maitoa.) SiMa kiittää kurssin vetäjää, Janne Saarikkoa ja toteaa: Kyllä kahvin juonti todellakin kaunistaa!
Vaikka kahvi olisikin kuollutta, oli kurssi sen edestäkin eläväinen, keskustelevainen ja innokas. Oi kahvi, tuo elämän eliksiiri. Kuolleenakin.
Paha vaan että nyt pitää sitten vähän varustella; ilmeisesti se kahvimylly on sitten hommattava…
Aleyupoyu muxojes ekaw cimobikag uheyipikot esabawo ucokexeg udoh doxa elicay oh awine opizoxunoc!